Paluu arkeen tapahtui tällä viikolla ompeluhommissa, kun pääsin taas nyhräämään oman ompelukoneen kanssa nimettömiä. Viime kerralla tein tosiaan nimettömät sulholle ystävättäreni ompelukoneella (joka on iästään huolimatta todella paljon parempi kuin minun ompelukoneeni) ja sitä edeltävällä kerralla tein sinisen hameen paksummasta kankaasta, joka sopi ompelukoneelleni hyvin.
Jonkin verran helpotusta (ja jännitystä) ompeluun kuitenkin tuli, kun äiti toi saumurinsa minulle. Kyllä, päätin kuitenkin ottaa saumurin kotiin, vaikka niin sanotusti löröt housussa sillä viime jouluna ajelinkin äidin luona. Kysyin äidiltä tuonnin yhteydessä ohjekirjan perään, mutta eihän äitillä sitä tietenkään enää ole. Äitihän osaa sitä käyttää, kun se on meillä kotona pyörinyt siitä lähtien kun jaksan muistaa. Nielaisin tyhjää.
Tällaiset siniset alkkarit tuli itselle sitten väännettyä.
Kangas oli samaa trikoota, josta tein joulunimettömät siskolleni. Näistä tuli aika söpön ja harmoonisen näköiset, mutta tykkään. Rusetinkin sain tällä kertaa suoraan ommeltua. Oli jo korkea aika tehdä nimettömät itselle, kun alkaa entiset alkkarit jo pikkuhiljaa hajota. Tällä kertaa tein uudet kaavat jo olemassa olevista alkkareista.
Itse asiassa tässä mallissa en päässyt muuten käyttämään edes saumuria muualla kuin haarakiilaa ommellessa. Silti ensimmäinen ommel meni ihan päin mäntyä ja huomasin yhden langan katkenneen. Juuri näitä tilanteita varten on olemassa äiti tai ohjekirja ja minulla ei tietenkään ollut kumpaakaan! Onneksi huomasin saumurin etupaneelin sisäpuolella lankojen pujotusohjeen ja selvisin tästä varsin helposti.
Tämä malli oli myös siinä mielessä hyvä, että lahkeisiin ei jäänyt pitsien saumakohtia, vaan ne jäivät yläreunan pitsin alle. Tapani mukaan ommellessa venytin toisen lahkeen pitsiä vähän enemmän kuin toisen, minkä takia toinen lahje näyttää lyhyemmältä kuin toinen. Ja näin ollen toinen lahje kiristää päällä enemmän kuin toinen.
Yläreunan pitsin istutus olikin sitten helpommin sanottu kuin tehty. Eipä todellakaan tullut mieleen, että pitsiä ei vain ommella yläreunaan, nyt kun yläreunaa ei varsinaisesti ollut. Onneksi mittaamalla molemmista takakappaleen reunoista etukappaleeseen sain suunnittelleen määritettyä hyvän paikan pitsille. Ompelin ensin yläreunan pitsin reunat yhteen suljetuksi kappaleeksi ja sitten vasta istutin pitsin alkkareihin. Ompelin saumurilla pitsin reunat yhteen ja saumasta tuli ruma, kun saumuri ei saanut vedettyä ohutta pitsiä kunnolla läpi, vaan jäin jumittamaan yhteen kohtaan, joten jouduin ompelemaan uuden sauman. Tällä kertaa vedin hieman langoista, jotka jäävät alkuun, että pitsi menee läpi vähän helpommin. Tämän toisen sauman takia pitsin ympärysmitta lyheni vähän, mutta pysyypähän ainakin päällä!
Yksi harmittava moka tuli näihin ja se oli liian lyhyt haarakiila.
Tässä siis haarakiilan pituus kokonaisuudessaan.
En ole vielä kokeillut näitä päällä, joten en tiedä, miten harmittavan lyhyeksi se sitten jäi, mutta tämä kyllä vähän ärsyttää. No, ensi kerralla tässä paremmin.
Note to myself:
Muista tehdä tarpeeksi pitkä haarakiila!
Tuskin nämä nyt sen huonommat on kuin halpakauppaketjujenkaan alkkarit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti